Yrjö Ärjy - ote romaanikäsikirjoituksesta

Hän otti taksin Malmin PYP:n (ent. SYP, ent. Merita, nyk. Nordea) asemalta ja ajoi hotelli Klaus Kurkeen Erottajan ja Bulevardin kulmaan ja heti ovesta tullessaan hän pani merkille, että vastaanottotiskin takana istui varsin viehättävän näköinen n. 35-40-vuotias nainen, jonka virka-asussa oli nimikyltti, Gunilla Österman. Yrjöä panetti. Hän antoi passinsa naiselle, joka totesi sujuvalla suomenruotsilla: Ni kommer från Stockholm? Väärennetyssä passissa oli merkitty syntymäpaikaksi Tukholma. Yrjöä hirvitti, sillä ei hänen ruotsinsa vielä niin hyvä ollut, että olisi pystynyt sillä kovin pitkiä keskusteluja käymään. Hän sanoi, että oli käynyt syntymässä Ruotsissa, mutta asunut Amsterdamissa lähes koko ikänsä ja palannut Ruotsiin vasta pari vuotta sitten, joten kieli ei vielä kovin hyvä ole. Selitys kelpasi Gunillalle.

Yrjö kysyi vastaanottovirkailijalta, när slutar din skifte. Nainen vastasi, klockan nio, när nattskiftet kommer till jobbet. Kunde du komma till mitt rum efter övergången har sluta, kysyi Yrjö. Detta är inte vårt tillåtet, vastasi Gunilla. Jus så, sanoi Yrjö, Vi kunde gå ut vägen efter slutet av ditt skifte. Det går bra, vastasi Gunilla ja Yrjö oli varma, että illasta tulisi ikimuistoinen.

Kello yhdeksältä illalla Yrjö käveli käsikoukkua Gunillan kanssa kohti kulman takana olevaa Marskin baaria Mannerheimintiellä. Tämähän sujuu kuin tanssi, tuumi Yrjö mielessään, mutta saatanan kalliiksi tää varmaan tulee. Ei voi mennä Klaus Kurkeen nussimaan tota friidua, joten pitää varmaan valehdella, että se on mun morsian ja mennä Marskiin yöksi. Vittu, mä joudun maksamaan kahdesta hotellihuoneesta tänään. Ennen Marskiin menoa, Gunilla sanoi Yrjölle, että toivottavasti hänen entinen työkaverinsa Synnöve ei ole tänään työvuorossa, mutta ei tämä ollut. Niin ilta alkoi kuuluisassa Marskin baarissa ja siitä ravintolan puolelle syömään illallista. Gunilla oli varsin suorapuheinen nainen, joten tämä sanoi kyllä ymmärtävänsä herra Karlssonin tarpeet, mutta ilmaiseksi hän ei antautuisi. Jumalauta toi on huora, mietti Tage Karlssoniksi muuttunut Yrjö, mutta paskaaks sillä enää väliä on, kerran täällä vaan eletään. 

Yhdetoista aikaan illalla Tage Karlsson saatteli Gunillan huoneeseensa hotelli Marskissa ja alkoi villi yö. Gunilla toimi varsin ammattimaisesti ja tällä tavalla kokenut Tage oppi jopa jotain uutta kuten sen, että huorakin voi olla kiimainen. Taitaa olla tytölle kutsumustyö, ajatteli herra Karlsson.