Yrjö Ärjy - ote romaanikäsikirjoituksesta

Palkatessani sääprofeetta Yrjö Ärjyn julkaisemani satiirilehden, Iltapäivälehtisanomien meteorologiksi, en tiennyt mihin olin ryhtynyt. Ärjyn jutut olivat niin uskomattomat, että välillä en tiennyt olisiko pitänyt nauraa, itkeä, olla uskomatta tai uskoa.

Ensimmäiset muistot Yrjö Ärjystä ovat jo lapsuusvuosiltani. Silloin olin yhdentoista ja me rakensimme taloa Helsingin Pukinmäkeen ja talkoita pidettiin usein niukasta budjetista johtuen ja tavan mukaan talkooväki piti sekä ruokkia että lopuksi juottaa humalaan. Se oli maan tapa, josta ei livetty. Eräiden talkoiden päättyessä, viinakset meinasivat loppua heti alkuunsa, sillä talkooväkeä oli tavallista enemmän. Isäni, tuo neuvokas ja kaikkien tuntema mies keksi heti keinon juomavaraston kartuttamiseksi. Haetaan Ärjyltä viinaa, sillä on kahdenkymmenenneljän tunnin palvelu, sanoi isä. Se asuu siinä Marbellan vastapäätä Malmilla, mä hyppään fillarin satulaan ja puolen tunnin kuluttua meillä on juomaa, vaikka juhlat jatkuisivat aamuun asti. Ja aamuun asti ne kyllä jatkuivatkin.

Tutkivana journalistina olin päättänyt ottaa selvää tämän legendaarisen hahmon elämästä, mutta heti alussa sain huomata, että mitään todisteita siitä, mikä mies tämä oli, ei oikein tahtonut löytyä mistään. Kävin entisellä kotiseudullani Malmilla usein haastattelemassa vielä elossa olevia paikkakuntalaisia ja kaikki toki tiesivät kuka Ärjy on ja miten hänestä kerrottiin hurjia juttuja, mutta mitään konkreettista ei tarttunut mukaan. Kaikki perustui enemmän tai vähemmän kuulopuheisiin ja epämääräisiin muistikuviin Ärjyn hurjasta luonteesta, älystä ja kekseliäisyydestä. Eräskin haastateltava luetteli Ärjyn tuntemia ihmisiä seuraavasti: Repa, Veka ja Unski on delannut, Jusa ja Kale on linnassa ja Risa on hullujenhuoneella, joten en mä pysty oikeen sanomaan, kuka sen Ykän tunteneista olis jäljellä.

Hänen väitettiin olevan Volvo Markkasen veroinen kuuluisuus, mutta pankkiryöstöä hän ei tiettävästi koskaan tehnyt, vaikka eräs selvittämätön Malmin PYP:n ryöstö kalvoi edelleen Malmin poliisin mieltä. Poliisi vihjaisi minulle, että on eräitä seikkoja, joiden perusteella on syytä epäillä Yrjö Ärjyn olleen siinä, jos ei nyt aivan itse ryöstäjänä, niin ainakin sen arkkitehtinä.

Oli niin tai näin, muistelmateokset ovat joka tapauksessa kaikki enemmän tai vähemmän valetta, tai ihmiset muistavat väärin tahallaan tai vahingossa. Jörn Donner sanoi teoksensa Mammutti esitellyssä lakonisesti: tämä ei ole muistelmateos, vaan romaani.

Voimme siis ohittaa totuudenmukaisuuden kevytmielisesti ja keskittyä olennaiseen, joka on itse tarina. Sillä ei ole niin väliä, onko tarina totta vai valetta.

Tähän väliin laitan lehtiartikkelin, joka valaisee hieman Yrjö Ärjyn tempauksia. Ote on Iltapäivälehtisanomista 4.12.2015.

YRJÖ ÄRJY - EI KUTSUA LINNAAN!

IPLS:n meteorologi Yrjö Ärjy ei saanut kutsua linnaan tänäkään vuonna. Iltapäivälehtisanomien toimituksessa ollaan pettyneitä tiedosta, sillä ovathan Ärjyn meriitit linnaan pyrkimisessä sekä kaikkien tiedossa että aivan omaa luokkaansa.

Säärohveetta Ärjy aloitti linnaan pyrkimisensä jo sota-aikana, mutta ei päässyt sinne, vaan hän siirtyi käpykaartiin. Käpykaartissa hän kunnostautui mm. omatekoisten alkoholijuomien valmistuksessa, mutta ei siitäkään häkki heilahtanut, koska nimismies oli niin perso Ärjyn valmisteille, että ei hennonut häntä käräyttää. Nimismieshän hyvin tiesi, missä metsäläiset olivat. Luonnollisten luontaisedun saanti olisi saattanut vaarantua.

1950-luvun alussa Yrjö Ärjy pyrki pääsemään linnaan lähtemällä Malmilla ravintola Marbellasta maistissa ajamaan kotiin Ifa-merkkisellä autollaan, mutta silloinen konstaapeli Untamo Sulojärvi ei saanut häntä kiikkiin, koska poliisin Renault-merkkinen mustamaija kulki vaivaiset 50 km/tunti ja Ifalla pääsi yli kuuttakymppiä. Kotiin tultuaan Ärjy korkkasi kossupullon, joi siitä puolet huikalla ja kun konstaapeli Sulojärvi saapui paikalle, Ärjy kysyi vanhalta tutultaan, että maistuuko konstaapelille? Konstaapeli kiitti kohteliaisuudesta ja sanoi, että voin tulla vuoron päätyttyä pistäytymään, jos viinaa olisi vielä silloin jäljellä.

Niin ikään 1950-luvulla ja vielä pitkälle 1960-luvulle asti Yrjö Ärjy toimi paikallisen kotoperäisen etnisen vähemmistöryhmän alihankkijana siten, että sekoitteli hankittuihin alkoholijuomiin omien reseptiensä mukaan erilaisia laittomia lisäaineita pientä komissiota vastaan.

Ennen ryhtymistään kokopäiväiseksi meteorologiksi 2000-luvulla Yrjö Ärjy yritti päästä linnaan varastamalla Malmin asemalta eräänä yönä Tillikan reissun päätteeksi teollisuusveturin ja ajoi Hankkijan varastoalueen aidan läpi suoraan varastorakennuksen suljettujen ovien läpi. Veturinkuljettaja Hara Harjamäki oli kuitenkin sitä mieltä, että voihan vanhalle ryyppykaverille tuollainen vahinko sattua ja näin asia painettiin villaisella.

IPLS on lähettänyt pahoittelukirjeen presidentin kansliaan ja tiedustellut syytä kanslian laiminlyöntiin saamatta vastausta.

Sitaatti päättyy.